Kaksi viikkoa sitten 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivien yhteydessä Oulussa pidettiin myös Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry:n vuosikokous, jossa valittiin yhdistykselle uusi hallitus. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sanna Raninen, joka toimi aikaisemmin verkoston sihteerinä. Kiitämme sydämellisesti viimeiset viisi vuotta verkoston perustamisesta lähtien puheenjohtajana toiminutta Mari Välimäkeä!
Kuvassa uusi puheenjohtaja, Sanna Raninen, ja väistyvä puheenjohtaja, Mari Välimäki. Kuva: Saara Penttinen
Eilen 8.2.2024 verkoston uusi hallitus järjestäytyi seuraavasti:
Tutkimuspäivävastaavat: Ville-Pekka Kääriäinen (ville-pekka.kaariainen@helsinki.fi), Jaakko Björklund (jaakko.bjorklund@helsinki.fi), Minna Hovi (minna.hovi@uniarts.fi), Minna Vesa (minna.vesa@helsinki.fi), Sanna Raninen (sanna.raninen@musik.uu.se)
Blogivastaavat: Minna Hovi (minna.hovi@uniarts.fi) ja Petteri Impola (petteri.s.impola@jyu.fi)
Jäsenvastaava: Sebastian Schiavone (sebasts@student.uef.fi)
Helsingin yliopisto suunnittelee lakkauttavansa antiikin kulttuurin opetuksen, joka on sisältänyt antiikin materiaalisen kulttuurin sekä antiikin Rooman ja Kreikan arkeologian ainealueet. Antiikin kulttuurin opintokokonaisuuden on tähän asti voinut suorittaa 15 tai 30 opintopisteen laajuisena, ja se on vuodesta toiseen ollut hyvin suosittu ja pidetty opiskelijoiden keskuudessa.
Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry vastustaa lakkauttamisssuunnitelmia. Antiikki ja sen jälkivaikutus ovat länsimaisen kulttuurin ja sivistyksen peruskiviä. Kulttuurimme monet hyvin keskeiset elementit, kuten demokratia ja yliopistolaitos, pohjautuvat voimakkaasti antiikin instituutioiden perinnölle. Samoin esimerkiksi eurooppalainen filosofia, kirjallisuus sekä rakennus-, veisto- ja kuvataiteet ovat vuosisatojen ajan kehittyneet antiikin aikana syntyneiden tai antiikista ammentavien mallien päälle.
Varhaismodernille ajalle asti tekstejä tuotettiin pääosin latinaksi, ja oppineiden yhteisössä latinan kieli oli keskeisessä asemassa jopa 1800-luvulle saakka. Hyvin pitkään latina olikin ainoa aidosti kansainvälinen kieli. Valtava osa menneisyyden tutkimuksen lähteistä on latinankielisiä, esimerkkeinä voi mainita reformaatiota edeltävät kirkon asiakirjat, yliopistojen väitöskirjat sekä muut oppineen yhteisön tuottamat materiaalit, erilaiset viralliset sopimukset ja päätökset, hallitsijoiden väliset ja muut diplomaattiset asiakirjat sekä erityisesti oppineiden osalta myös monet henkilökohtaiset dokumentit kuten kirjeet ja omaelämäkerrat. Lista on loputon, esimerkiksi saksalaisella kielialueella painettiin 1700-luvun puoliväliin asti enemmän latinan- kuin saksankielisiä teoksia. Myös meillä Suomessa, jossa kulttuurisen yhdentymisen läntisen kulttuuripiirin kanssa voi pitkälti nähdä pohjautuvan juuri latinan kieleen, latinankielisen lähdeaineiston määrä on suuri.
Latinan kielen osaaminen on välttämätöntä näiden lähteiden tutkimisessa, mutta pelkkä mekaaninen kielitaito ei kuitenkaan riitä niiden analysointiin. Tekstien, samoin kuin esimerkiksi vanhemman taiteen, kirjallisuuden ja muiden antiikista periytyvien tai ammentavien ilmiöiden tulkinta vaatii syvällistä ymmärrystä antiikin kulttuureista, jotka klassisten kirjallisten teosten ohella ilmentyvät myös muissa materiaalisissa lähteissä. Antiikin kulttuurin ymmärryksen ja osaamisen heikkeneminen vaikuttaa siis hyvin laajasti niin historiantutkimuksen, taiteentutkimuksen kuin muidenkin alojen mahdollisuuksiin tehdä kontekstoituja tulkintoja menneistä ajoista antiikista aina lähihistoriaan asti.
Antiikin kielten ja kulttuurien opetusta ja tutkimusta on parin viimeisen vuosikymmenen aikana vähennetty kaikissa suomalaisissa yliopistoissa, joiden tarjonnassa sitä on ollut. Yliopistot tekevät näitä päätöksiä itsenäisesti, ja kansallinen kokonaiskuva jää näin helposti hahmottamatta. Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry ilmaisee huolensa siitä, että jatkuvilla leikkauksilla päädytään lopulta tilanteeseen, jossa kokonaisten oppialojen opetus ja tutkimus Suomessa loppuu.
Leikkauksia perustellaan yleensä rahoituksen puutteella, mutta resurssien jakaminen eri oppialoille on aina hallinnollinen päätös, jota voidaan tarkastella eri näkökulmista. Suomalainen antiikintutkimus on kansainvälisesti arvostettua, tutkijat ovat hyvin verkostoituneita, ja tutkimus on saanut myös kansainvälistä rahoitusta esimerkiksi useiden ERC-projektien kautta. Kun perusopetuksesta ja -tutkimuksesta leikataan, se johtaa pidemmällä aikavälillä myös kansainvälisen rahoituksen ja yhteistyön vähenemiseen. Niin ikään nämä kerrannaisvaikutukset voivat pahimmillaan heikentää kaiken historiallisen tutkimuksen laatua, jos yhden osa-alueen asiantuntemuksen annetaan hiljalleen näivettyä. Vetoamme Helsingin yliopistoon, että suunnitelmien perusteluja tarkastellaan uudelleen ja tärkeälle oppialalle annetaan mahdollisuus jatkoon.
Helsingin yliopiston klassillisten aineiden opiskelijoiden ainejärjestö Symposion ry järjestää aiheesta kaikille avoimen keskustelutilaisuuden perjantaina 26.1.2024 klo 17.00 alkaen Uudella ylioppilastalolla Humanistiklusterin Illuusiossa (Mannerheimintie 5, 5. krs).
Kuvat: (yllä) Raffaello Sanzio: Scuola di Atene (public domain) ja Daniel Gyldenstolpen kirje veljelleen Nils Gyldenstolpelle 28.2.1674 (UUB Nordin 469:20).
Tervetuloa osallistumaan Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry:n vuosikokoukseen! Tilaisuus pidetään Oulun yliopistossa järjestettävien 1500- ja 1600-luvun tutkimuksen päivien yhteydessä torstaina 25.1. kello 17:00, sali LO130. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä. Zoom-linkin ja lisätietoa esimerkiksi kokouksessa hyväksyttävistä dokumenteista saa tarvittaessa pyytämällä puheenjohtaja Mari Välimäeltä (marivaz@utu.fi).
Esityslista:
1. Kokouksen aloitus 2. Kokouksen järjestäytyminen: valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. 3. Todetaan kokouksen osallistujat, laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Esityslistan hyväksyminen 5. Vuoden 2023 vuosikertomuksen käsittely 6. Vuoden 2023 tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös 7. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle 8. Käsitellään toimintasuunnitelma vuodelle 2024 9. Päätetään yhdistyksen jäsenmaksun määräämisestä ja käsitellään talousarvio vuodelle 2024 10. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valitseminen 11. Valitaan toiminnantarkastaja sekä varatoiminnantarkastaja 12. Kokouksen päättäminen
Tutkimuspäivien 2024 ilmoittautuminen ja alustava ohjelma on julkaistu!
Ilmoittautuminen 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päiville Oulun yliopistossa 25.–26.1.2024 on nyt avattu puhujille ja muulle yleisölle! Olet tervetullut osallistumaan myös ilman esitystä. IImoittaudu täyttämällä oheinen lomake 31.12.2023 mennessä. Osallistumismaksu tulee maksaa viimeistään 7.1.2024.
Tutkimuspäivien erityisteemana on ruumiillisuus. Keynote-puheissa ja sessioissa pohditaan muiden aiheiden ohella varhaismodernin ajan ihmisten suhdetta kehoonsa, sen kohtelua ja merkitystä eri tilanteissa, sekä miten ruumiillisuus liittyy laajempiin vallan tai identiteetin teemoihin. Tutkimuspäivien alustava ohjelma löytyy alta. Lopullinen ohjelma julkaistaan tammikuussa Tutkimuspäivät-osioon ja Oulun yliopiston tapahtumasivulle. Lisätietoja antaa tarvittaessa maria.julku@oulu.fi
Alustava ohjelma / Preliminary Program
THURSDAY 25.1.
9.00 Registration opens
10–10.30 Opening words and introduction of the research network (in Finnish and English)
10.30–11.30 Keynote: Karin Sennefelt, Stockholm University: TBA
11.30–12.15 Lunch
12.15–13.45 Parallel sessions 1–3
Session 1: Professor’s Household – Aspects to Professorial Families in the Early Modern Sweden
Minna Vesa: Academic Perspectives on Family and Marriage in 17th Century Sweden
Eeva-Liisa Bastman: Familjeretorik i persondiktningen: familjerelationer i dikter skrivna inom familjen Flachsenius
Robin Engblom: I biskopens tjänst: Arbetsfördelning i Johannes Gezelius familjenätverk
Mari Välimäki: Mother, wife and more. Professors’ wives in the 17th century Sweden
Session 2: Mielen ja kehon kysymyksiä
Toni Simanainen: Olaus Magnus ja pohjoisen meren ihmeet
Sirkku Ruokkeinen: Cyprian Lucar, Niccolò Tartaglia ja ihmiskeho soveltavan matematiikan visualisaatioissa
Saara Penttinen: Mieli kokoelmana, kokoelma mielenä
Ilari Virtanen: Keho mikrokosmoksena Robert Fluddin ajattelussa
Session 3: Liikkuminen, muuttoliikkeet ja aluepolitiikka
Jenni Lares: Viabundus Suomi 1350–1650 – Suomen keskiajan ja uuden ajan alun liikennereittien avoin paikkatietokanta ja digitaalinen kartasto
Andrei Kalinitchev: Matkustaminen Suomessa, murrealueiden muodostuminen ja hallintoalueiden rajat
Matti Leiviskä: Veroluetteloiden nimistö asutushistorian lähdeaineistona, esimerkkinä Etelä-Pohjanmaan Kyrönjokilaakso
Matti Enbuske: Maaherra Gabriel Gyllengripin 1730- ja 1740-luvun briljantit suunnitelmat Västerbottenin läänin ja Lapinmaan kehittämiseksi: ”Irti Tukholman ylivallasta”
13.45–14 Coffee break
14–15.30 Parallel sessions 4–5
Session 4: European court culture: dynamics and criticisms (1500–1650)
Kaarlo Havu: Court culture, civility, and the imagination in 16th- and 17th-century Europe
Johannes Huhtinen: Parliamentary history of the court: critique of aristocracy in the historiography of the English Revolution
Tupu Ylä-Anttila: Margaret of Parma (1522–86) and the embodied experience of a princess
Pihla Pekonen: Sukupuoli, valta ja materiaalisuus: sukupuolen tuottaminen 1600 luvulla
Session 5: Ruumiillisuus ja rikokset
Lauri Moilanen: Ruumiillistunut paha. Paholaiskokemukset osana henkirikosoikeudenkäyntiä Suomen alueen suisidaalimurhissa 1600- ja 1700-lukujen taitteessa.
Jaakko Santavuori: Sukulaisuuden lihallisuus
Ville-Pekka Kääriäinen: Sisäänrakennettu kontrolli: Iisalmen pitäjän rahvas siveytensä vartijana 1639–1699
Minna Hovi: ”Soitettava paremmin kuin sotilaat minua kohtelivat” – matkustamisesta ja sen vaaroista 1600-luvun muusikon näkökulmasta
15.30–16 Coffee break and networking
16–17 Keskustelupaneeli (discussion panel, in Finnish)
c. 17 Uuden ajan alun verkosto ry:n vuosikokous (annual meeting of the research network, in Finnish)
Maija Kallinen: When the Soul Comes to Matter. An Anatomy of a Dispute
Tabea Hochstrasser: The Public Heart. Popular Ideas on Emotions in the Eighteenth-Century Scottish Lowlands
Riikka Miettinen: Embodied madness: Sensory and bodily experiences of ’madness’ in early modern Sweden
Andrew Pattison: Humor and Corporality in The King and the Miller of Mansfield
Session 7: Uskonto, liturginen kirjallisuus ja musiikki
Jaakko Björklund: Protestantismi, identiteetti ja sotavoimien mobilisointi: hugenottijoukot Ruotsin sotilaspalveluksessa 1605–1614
Sari Timonen: Kirjeet reformaation rakentajina: Kustaa Vaasan yhteydet Wittenbergiin 1523–1560
Seppo Eskola: Tilastollinen näkökulma keskiajan liturgisen kirjallisuuden hitaaseen tuhoutumiseen reformaation jälkeisessä Ruotsissa
Kari Vaattovaara: Apollon työkalun metamorfooseja
10.30–10.45 Coffee break
10.45–11.45 Keynote: Sanna Lipkin, University of Oulu: Dressing the dead and emotions during the 17th century: An archaeological perspective on funerary attire in Sweden and Finland
11.45–12.30 Lunch
12.30–14.00 Parallel sessions 8–9
Session 8: Literary Discourse and Religious Control
Melike Çakan: Aphorisms in Francis Bacon’s (1561–1626) civil science
Mikko Koskela: Anthropomorphic Buildings and Cities in Renaissance Architectural Thought
Sanna Raninen: Liturgical music books and book culture in church inventories from early modern Sweden
Kalle Kananoja: Contested ecclesiastical jurisdiction and church control in the Kingdom of Kongo, 1580s–1620s
Session 9: Sotilaan miekasta ja kirjurin kynästä
Sebastian Schiavone: Kuninkaan skotit: Ruotsin kruunun pyrkimykset hyödyntää ja kontrolloida kapteeni William Cahunin ryttärilippuetta pohjoismaisessa seitsenvuotisessa sodassa
Petteri Impola: Kaupunginkirjurien oppineisuus suurvalta-ajan Ruotsissa
Panu Savolainen: Suuret rakennushankkeet 1600-luvun Suomessa – tapaus Louhisaaren linna tiliaineistojen, rakennusarkeologian ja ruumiillisuuden valossa
Eero Ahola: Viipurin hospitaalin taloudenpito 1500-luvun jälkipuoliskolla
14.00–14.15 Coffee break
14.15–15.45 Parallel sessions 10–11
Session 10: Ravinto, pukeutuminen ja naisen keho
Kyläkoski: Petter Schäferin päiväkirja lähteenä 1600-luvun lopun ruokakulttuuriin
Repo: Himon kohteita ja ravinnon tarjoajia. Naiskehon representaatiota uuden ajan alun Italiassa
Pelkonen: Artemisia Gentileschi ja naisen keho 1600-luvun Italiassa
Manninen: Vaatetuksen vaikutus. Kokeellista tutkimusta 1500-luvun suomalaisnaisten pukeutumisen kokemuksesta
Session 11: Materiaaleista esineiksi
Maaranen: ”… Gamla kolaregubbar, som sedt dem uti sin barndom, hawa berättat mig…”- tulkintoja tervan ja hiilen valmistamisesta 1500- ja 1600-luvulla Suomen alueella
Åsten: 1500-luvun kultasepän mestarinäytteen ennallistus aikalaistekniikoin
Leskinen: Kuoleman esineet ruumiin rajoilla
Kunnas: Antikviteettien anatomia – lääkärit muinaistutkijoina 1600-luvun Pohjolassa
Call for Papers: 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät 2024
Neljännet 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät järjestetään 25.–26.1.2024 Oulun yliopistossa. Kutsumme tutkimuspäiville tutkijoita, opiskelijoita ja muita toimijoita, jotka työskentelevät uuden ajan alkua ja erityisesti 1500- ja 1600-lukuja käsittelevien aiheiden parissa.
Vuoden 2024 tutkimuspäivien erityisteemana on ruumiillisuus. Tuttuun tapaan esitelmäehdotukset myös muista aiheista ovat kuitenkin erittäin tervetulleita. Keynote-puheissa ja sessioissa pohditaan eri näkökulmista varhaismodernin ajan ihmisten suhdetta kehoonsa, sen kohtelua ja merkitystä eri tilanteissa, sekä miten ruumiillisuus liittyy laajempiin vallan tai identiteetin teemoihin. Ruumiillisuus voi kytkeytyä esimerkiksi seuraaviin aihepiireihin: uskonto, oikeuslaitos, terveys ja sairaus, kuolema, omakuva, aistit, seksuaalisuus tai pukeutuminen.
Kenoyte-puhujat:
Karin Sennefelt, Tukholman yliopisto (historia)
Sanna Lipkin, Oulun yliopisto (arkeologia)
Toivotamme tervetulleeksi kaikki kyseisen aikakauden tutkijoiksi itsensä kokevat henkilöt ja hankkeet tieteenalasta riippumatta: historia, arkeologia, kielitiede, musiikkitiede, kulttuurintutkimus, kirjallisuus, taidehistoria, historiallinen maantiede, teologia, filosofia ja niin edelleen. Esityksiä toivotaan eri vaiheissa olevilta tutkijoilta ja opiskelijoilta graduntekijöistä varttuneempiin akateemisiin tutkijoihin. Myös muut tahot, kuten arkistojen ja museoiden edustajat, ovat tervetulleita. Esityskielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti.
Pyydämme lähettämään 27.11. mennessä ehdotuksen esitelmäksi, jonka kesto on noin 20 minuuttia. Myös ehdotuksia kokonaisiksi sessioiksi otetaan vastaan. Voit esitellä esimerkiksi uusimpia tutkimustuloksia, käynnissä olevaa hanketta, tutkimus- tai hankeideaa, väitöskirjaprojektia tai graduaihetta. Aihe voi liittyä myös muulla tavoin tutkimuksen tekemiseen, julkaisemiseen tai popularisointiin.
Päätökset ehdotuksista tehdään 1.12. mennessä, minkä jälkeen valituille lähetetään ilmoittautumisohjeet. Osallistumismaksu (45 €) kattaa mm. lounaat ja kahvitukset. Torstaina järjestetään vapaamuotoinen illanvietto. Osallistumismaksua ei peritä perustutkinto-opiskelijoilta. Lisätietoja: maria.julku@oulu.fi
Tutkimuspäivät järjestää yhteistyössä Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry ja Oulun yliopiston historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden yksikkö. Tapahtumaa tukee Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto.
In English:
The fourth 16th and 17th century conference known as ”1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät” will be held on 25–26 January 2024 at the University of Oulu. We invite researchers, students, and other experts who work on topics dealing with the early modern period and especially the 16th and 17th centuries to take part in the conference.
The special theme of the 2024 conference is corporality. As usual, presentation proposals on other topics are also most welcome. The keynote speeches and sessions discuss the relationship of early modern people with their bodies, the treatment and meaning of bodies in different situations, and how corporeality is related to broader themes of power or identity, from different perspectives. Corporality can be linked to e.g. the following topics: religion, judicial system, health and illness, death, self-image, senses, sexuality, or clothing.
Kenoyte speakers:
Karin Sennefelt, Stockholm University (history)
Sanna Lipkin, University of Oulu (archaeology)
We welcome all projects and everyone who considers themselves a researcher of the said era regardless of discipline: history, archaeology, linguistics, musicology, cultural studies, literature, art history, historical geography, theology, philosophy, and so on. Presentations are welcomed from researchers and students at different stages, from Master’s students to academic researchers. Other parties, such as representatives of archives and museums, are also welcome. Presentation languages are Finnish, Swedish, and English.
Please submit your proposal for a 20-minute presentation by 27 November. Proposals for entire sessions are also accepted. You may present, for example, latest research results, an ongoing project, a research or project idea, a dissertation project or a master’s thesis topic. The topic can also be related in other ways to conducting, publishing or popularizing research.
Decisions on the proposals will be made by 1 December, after which registration instructions will be sent to those selected. The participation fee (€45) covers e.g. lunches and coffee. On Thursday, an informal evening party will be organized. Master’s students are not charged the participation fee. More information: maria.julku@oulu.fi
The conference is organized in cooperation by The Network for Early Modern Research in Finland and The Research Unit for History, Culture and Communication Studies at the University of Oulu. The event is supported by The Swedish-Finnish Cultural Foundation.
Kuva/Image: Adam de Coster (attr.), Boy behind a table with statuettes reading by candlelight, 1641. Public domain.
Ensimmäinen Uuden ajan alun tutkimuksen kesäkoulu järjestettiin 18–20.8.2023
Historian ensimmäinen Uuden ajan alun tutkimuksen kesäkoulu kokoontui Espoon Backbyn kartanossa 18–20.8. Kesäkouluun osallistui 10 maisterivaiheen opiskelijaa eri yliopistoista.
Akatemiatutkija Kati Kallio piti Keynote-luennon suullisen perinteen tutkimuksesta historiallisessa kontekstissa. Kesäkoulun järjestäjätoimikunta ohjasi opiskelijoita riksregistratuuran, kirjeiden, musiikintutkimuksen sekä ruuan ja juoman historian tutkimukseen.
Viikonlopun keskeisin anti oli kuitenkin opiskelijoiden omat tutkimussuunnitelmat, joiden rikas sisältö käsitteli monipuolisia aiheita: köyhäinhoitoa, hallinnon kiemuroita, diplomatiaa ja politiikkaa, juhlallisuuksia, henkilöhistoriaa useasta näkökulmasta, sekä myös rikoksia ja kummitustarinoita.
Suurkiitos kaikille osallistujille! Uutta kesäkoulua kelpaa odottaa vuodelle 2025!
Kuvat: Sanna Raninen ja Maria Julku
Muista liittyä Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry:n jäseneksi!
Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry:n liittymislomake on julkaistu! Täyttämällä lomakkeen ilmaiset halukkuutesi liittyä uuden, verkoston taustalla toimivan yhdistyksen jäseneksi. Myös vanhojen verkoston jäsenien on syytä täyttää uusi lomake. Voit täyttää lomakkeen halutessasi suomeksi tai englanniksi.
Yhdistyksen hallitus käsittelee jäsenhakemukset ja ilmoittaa hyväksymisestä hakijalle sähköpostitse. Yhdistyksen jäsenmaksu on vuonna 2023 15 €. Opiskelijoille ja väitöskirjatutkijoille jäsenmaksu on 10 €. Jäsenmaksun maksutiedot annetaan jäseneksi hyväksymisen yhteydessä.
Lisätietoa Jäsenyys-osiossa tai ottamalla yhteyttä jäsenvastaava Sebastian Schiavoneen (sebasts@student.uef.fi)
Uuden ajan alun tutkimuksen verkostoa on sen perustamisesta (2019) lähtien vetänyt toimikunta, joka on katsonut tarpeelliseksi perustaa verkoston taustalle ja toimintaa pyörittämään yhdistyksen. Niinpä kutsumme kaikkia verkoston jäseniä ja asiasta kiinnostuneita
Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry -yhdistyksen perustamiskokoukseen
Kokous järjestetään Helsingissä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) perjantaina 12.5. klo 16:00–18:00, sali 504. Kokoukseen voi osallistua myös etänä. Zoom-linkin kokoukseen saa pyytämällä toimikunnan puheenjohtaja Mari Välimäeltä (marivaz(at)utu.fi). Kokouksessa valitaan yhdistyksen ensimmäinen hallitus vuodelle 2023.
Kokouksen esityslista
1. Kokouksen aloitus
2. Kokouksen järjestäytyminen: valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.
3. Esityslistan hyväksyminen
4. Yhdistyksen sääntöjen hyväksyminen
5. Yhdistyksen jäsenmaksun määrääminen
6. Yhdistyksen toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2023
7. Yhdistyksen perustaminen
8. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valitseminen
Teetkö tai suunnitteletko uuden ajan alkua (n. 1500–1800) käsittelevää pro gradua? Tai ohjaatko sellaista? Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto järjestää 18.-20.8.2023 kesäkoulun Espoon Backbyn kartanossa. Tarkoitus on tukea ja auttaa maisteriopiskelijoita aikakautta käsittelevien pro gradu-tasoisten tutkielmien kanssa. Kesäkoulu on monitieteinen, joten pääaineesi voi olla esimerkiksi historia, arkeologia, folkloristiikka, musiikintutkimus, kielet tai vastaava. Myöskään yliopistoa ei ole rajoitettu. Gradusi voi olla vasta ideatasolla tai jo pidemmälle ehtinyt. Kesäkoulun kieli on suomi.
Kesäkoulun keynote-puhujana on akatemiatutkija, dosentti Kati Kallio. Ohjelma koostuu keynote-luennosta, uuden ajan alun aineistoja ja tutkimusteemoja käsittelevistä työpajoista sekä kesäkoululaisten graduesittelyistä.
Opiskelijat valmistavat kesäkouluun n. 10–15 minuutin seminaariesityksen ja kirjallisen tiivistelmän. Osallistujille tarjotaan ruokailut ja majoitus sekä korvataan kohtuulliset matkakulut. Opintosuorituksesta voit neuvotella oman ohjaajasi ja kotiyliopistosi kanssa.
Lähetä lyhyt abstrakti gradusi aiheesta (enintään 150 sanaa) sekä lyhyt esittely itsestäsi 28.4. mennessä osoitteeseen sebastian.schiavone@uef.fi. Ilmoitamme kesäkouluun hyväksymisestä hakijoille 12.5. mennessä.
Terveisin Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston kesäkoulutyöryhmä • Jenni Lares (Tampereen yliopisto) • Sebastian Schiavone (Itä-Suomen yliopisto) • Sanna Raninen (Uppsala universitet) • Maria Julku (Oulun yliopisto)
Artikkelikuva: Cornelis Saftleven: Interieur met kattenconcert, 1600-luku, Rijksmuseum, Amsterdam.
