Uuden ajan alun tutkimuksen kesäkoulu Espoon Backbyssa: gradujen työstöä ja uusia tuttavuuksia
Elokuun loppu tarkoitti tänä vuonna paitsi vähitellen lähestyvää uutta lukukautta, myös reissua Espooseen Backbyn kartanoon. Viikonlopun mittainen uuden ajan alun tutkimuksen kesäkoulu kokosi yhteen meitä varhaismodernista ajasta opinnäytetyötä tekeviä opiskelijoita niin Helsingin, Jyväskylän kuin Tampereenkin yliopistoista, ja vetäjien myötä edustettuina olivat lisäksi Tampereen, Itä-Suomen, Oulun ja Uppsalan yliopistot. Koolla oli siis varsin moninainen porukka, ja sitä myöten odotettavissa oli jo heti alusta lähtien mielenkiintoisia keskusteluja.
Perjantai-ilta kului pitkälti toisiimme ja miljööhön tutustuessa; kartanoravintolassa syömisen ja kylpyläosastolla saunomisen lomassa vaihdettiin kokemuksia paitsi graduprosessista myös historianopiskelusta ylipäätään. Kaikki kesäkoululaiset olivat valmistelleet omista tutkimusaiheistaan lyhyet tutkimussuunnitelmat ja niihin pohjautuvat suulliset esitykset, joita ehdittiin vielä yhdessä viimeistellä.
Lauantai starttasi akatemiatutkija Kati Kallion keynote-luennolla suullisen kulttuurin jatkumoista. Opimme paljon esimerkiksi kalevalamittaisesta runoudesta ja runonlaulusta sekä lajin merkityksestä. Kallio kertoi myös mielenkiintoisista projekteistaan 1600-luvun loitsujen parissa. Tämän jälkeen oli kesäkoululaisten vuoro: kävimme vuorotellen läpi kaikkien gradujen aiheita, rajauksia, työvaiheita ja ongelmakohtia.
Kesäkoulu avasi silmät sille, kuinka moninaisia aiheita varhaismodernilta ajalta voi tutkia, mutta kuinka niistä usein silti löytyy yllättäviäkin yhtymäkohtia. Ensimmäisen session teema liittyi mielikuviin ja vaikuttamiseen: käsiteltävien gradujen aiheita olivat kahden nuoren aatelismiehen 1700-luvun lopun Grand Tour -matkat Tornion- ja Muonionjokien alueelle, aavehahmojen käyttö arkkipiispa William Laudia vastaan hyökkäävissä pamfleteissa 1600-luvun alkupuolen Englannissa, Ruotsin ulkopolitiikka ja suhteet naapurimaihin kuninkaallisen majesteetin esityksissä 1660–1675 sekä reduktioprosessi Espoossa vuosina 1680–1723. Toisessa sessiossa perehdyttiin aineelliseen kulttuuriin, ja esiteltävissä töissä käsiteltiin Kustaa III:n järjestämiä karuselleja skenografian näkökulmasta, säätyläisten kotien irtaimistoa 1700-luvun jälkipuoliskolla sekä Viipurin hospitaalia 1500-luvulla. Kolmas kokonaisuus, yksilöt, täydensi tämän osan kesäkoulua: käsittelyssä oli töitä Agneta Hornin uskonkokemuksista, Curt von Stedingkin suurlähettiläisyydestä Pietarissa 1796–1797 sekä lapsenmurhista Jääskessä ja Ulvilassa 1600-luvulla.
Kaikkien meidän kesäkoululaisten gradutyöt olivat hieman eri vaiheissa, mutta kaikki saivat apua siihen, mitä olivat tulleet hakemaankin. Esimerkiksi graduseminaarin juuri aloittavalle keskustelu auttoi selkiyttämään omaa ideaa ja työn rajausta, kun taas jo lähes valmiin työn kohdalla sai varmuutta omiin valintoihin ja motivaatiota gradun loppuunsaattamiseen. Oli huojentavaa huomata, että monella muullakin oli samankaltaisia asioita mielen päällä esimerkiksi metodien ja teorioiden suhteen. Vetäjät osasivat antaa hyödyllisiä kirjavinkkejä ja neuvoa, mistä voisi löytää juuri omaan aiheeseen asiantuntija-apua. Kesäkoulun suuri anti olivatkin juuri uudet kontaktit ja tuttavuudet tutkimusalalla: eri taustoista tulevat toivat omaan työhön ihan uudenlaisia hyödyllisiä näkökulmia.
Tuotteliaan lauantain jälkeen sunnuntai sujui vetäjien ohjaamien työpajojen parissa. Perehdyimme Sebastian Schiavonen johdolla valtakunnan registratuuraan lähteenä, Maria Julkun kanssa kirjeisiin sisältyvien pyyntöjen ja valitusten tulkintaan, Sanna Ranisen mukana uuden ajan alun musiikin tutkimukseen sekä Jenni Lareksen kanssa ruoan ja juoman historiaan. Työpajat opettivat uusien lähdetyyppien tulkintaa, ja pääsimme työskentelemään ryhmissä. Oli myös inspiroivaa kuulla, miten alan tutkijat olivat löytäneet oman polkunsa uuden ajan tutkimuksen kentällä.
Backbyn kartanolta lähti viikonlopun päätteeksi motivoitunut joukko graduntekijöitä valmiina jatkamaan omia töitään. Kiitos kaikille osallistujille ja vetäjille mainioista keskusteluista ja startista tulevaan syksyyn!
Elisa Kujansuu
Elisa Kujansuu opiskelee historiaa Jyväskylän yliopistossa ja tutkii gradussaan säätyläisten kotien irtaimistoa Sääksmäen tuomiokunnassa 1700-luvun jälkipuoliskolla.
Kuvat: Sanna Raninen ja Maria Julku
